keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

120 päivää.

Motivaationi laihtua on ihmeen suuri tällä hetkellä. Ja kun sanon "motivaationi laihtua" tarkoitan siis läskiahdistuksen määrään prosentteina päivän ajatuksista. Kuitenkin kuin salaa huomaan, illalla saapuvan onnistumisen tunteen valheelliseksi ja tajuan suuhuni livahtaneen päivän aikana vaikka ja mitä. Huomaamatta käsi on käynyt pähkinäkipolla, kuin varkain kupliva ilo ystävien kanssa veti mukanaan alas pari kuplivaa siideriä. Kalorit kipuavat ylöspäin ja minä menen aina vähän enemmän rikki.

Ahdistaa ja angstituttaa. Ainiin, kerroinko siitä miten ystäväni avomies/kihlattu kertoi Juhannuksena haluavansa minut ja aikovansa jättää kihlattunsa. Ei hajota ei hajota ei hajota. Shitfuck onkin osuvampi nimi kuin alunperin kuvittelinkaan koska tuulettimen ja paskan kohtaaminen lähitulevaisuudessa on väistämätöntä. Sain äsken viestinkin.

"Haluisitko treffata maanantaina"

"...."

Tuhannet äänet huutavat pääni sisällä yhteen ääneen enkä pysty erottamaan sanoja. Haluan hautautua peiton alle ja laittaa kuulokkeista musiikin täysille. Ehkä maailma on muuttunut kun taas palaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti